Neljän vuoden tauon jälkeen pääsin taas metsäilemään pohjoiseen. Kolmen hengen vaellusporukkamme oli puhunut Lapin reissusta jo syksystä alkaen, aika ja paikka oli tosin päättämättä. Kun meille sitten ehdotettiin kyytiä ja yöpaikkaa miltei ilmaiseksi, vastasimme myöntyvästi. Lähdimme Saariselälle.
Emme olisi Saariselkää valinneet, sillä me kaikki olemme siellä olleet ja paikkana tuttu. Ja vaikka reissu olikin hyvä, oli se samalla hieman 'vaisu'. Vaisu tarkoittaen, ettei mitään kummallista tapahtunut, emmekä nähneet mitään erityisen mahtavaa. Mutta hauskaa meillä oli ja pieni porukkamme toimii edelleen yhteen erinomaisen hyvin.
Kello 23 yöllä. Auringonlaskusta ei tietoakaan. Hassua oli herätä yöllä yhtään aavistamatta mitä kello saattaisi olla.
15 tunnin autossa istumisen päätteeksi lähdimme suoraan maastoon.Tuuli oli niin kova, ettei kävelystä tullut mitään. Jouduimmekin luovuttamaan sen päivän suhteen ja yövyimme ensimmäisessä tuvassa. Tuvan ikkunasta näimme tämän turkkiaan vaihtavan jäniksen. (Uros riekkokin oli vielä kaksi värinen.)
Joku väsynyt kulkija oli jättänyt kenkänsä puuhun. Hetken olivat roikkuneet, mutta ihmeen hyvinä pysyneet.
Kolmantena päivänä tuulesta ei ollut enää tietoakaan, vaan aurinko lämmitti ihanasti. Tuli liian kuumakin ja lounastauolla pulahdimme raikkaaseen Suomujokeen.
Kevät oli vasta aluillaan. Aika väritöntä ja karua vielä.
Sain 'nuotiokoulutuksen'. Tässä kiehisten tekoa.
Neljäntenä päivänä satoi. Vaikka emme kastuneet läpimäriksi, ripustimme vaatteet narulle ja sateen tauottua kuivatimme niitä nuotion loimussa.
Olimme huolissamme vesien korkeudesta, sillä viimeinen ylitys oli ns. housutpois-ylitys yli Aittajärven (jossa on paikoitellen ihan kunnon virtaus). Muualla joutui toisinaan tekemään ylimääräisiä kierroksia päästäkseen purojen toiselle puolelle, joista syksyllä pääsee vain kävelemään yli. Aittajärven kahlaamosta pääsi onneksi hyvin yli, vaikka vettä olikin enemmän kuin syksyisin. Jäisen ylityksen (matkaa muutama kymmenen metriä, vettä hieman polven yläpuolelle) jälkeen Aittajärven laavuun tulille.
Ja ennen nukkumaan menoa lettujen paistoa. Seuraavana päivänä meidät sitten jo haettiinkin laavulta saunaan, uimaan, syömään ja nukkumaan pehmeisiin lakanoihin.
