sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

suu kannattaa avata

Matka meni hyvin. Aa oli flunssassa, mutta jaksoi kiitettävästi kierrellä ympäriinsä. Vettä satoi joka päivä, miltei taukoamatta, mutta jaksoimme kiitettävästi kierrellä ympäriinsä. Myös maanpäällä.

Olin kuvitellut jaksavani kolmevuotiaan kiukuttelua ja jatkuvaa miksi-tulvaa hymyillen rentouttavan loman jälkeen. Olin väärässä. Se oli vielä rankempaa. Ikävä ei ollut, puolin eikä toisin. Oli ihana nauttia kahdenolosta, aikatauluista aikuisten mukaan sekä kirjoista keskeytyksettä (lentokoneessa). Mutta oli myös ihana tulla kotiin ja saada hangoitteluiden jälkeen märkä suukko poskelle.

Lapsi oli kentällä vastassa ja väänsi miltei itkua kun ei nähnyt lentokonetta. Ei halunnut halata, piiloutui vain Vaarin selän taa. Autossa häntä ei saanut katsoa ja kotopihassa totesi:
'en halua tonne'. Sitten piti vähän läpsiä ennen kuin saattoi taas loksahtaa kotirutiiniin ja tutkia tuliaisia. 

***

Olen pedannut syksyn työni, mitään tarkemmin sopimatta taikka lukkoon lyömättä. Olen laittanut työhakemuksen Seureen (mm päiväkodin työntekijöiden vuokratyöfirma) ja puhunut syksystä Kauppiaan kanssa. Ihanteellisesti olisin tehnyt töitä Kauppaan muutaman kerran kuussa ja Seurelle kolme-neljä päivää viikossa. Näin olisin pystynyt pitämään Jiin vain nelipäiväisesti päiväkodissa.

Kun kävimme kirjoittamassa maksulaput Jiin tulevassa päiväkodissa, yksi paikan omistajista kysyi syksyn työkuvioitani. Olin jo tutustumisvaiheessa ilmaissut naiselle kiinnostukseni päiväkoti Heinää kohtaan, myös työntekijän näkökulmasta. Nyt nainen kertoi, että heillä saattaisi olla vuorotteluvapaan sijaisuus alkaen elokuusta. Kiinnostaisiko minua? Kyllä.

Olen myös maininnut ammatistani muskarin opellemme, joka on ollut töissä englanninkielisessä kielikylpypäiväkodissa. Viime viikolla sain sähköpostia viime viikolla sekä muskariopeltamme että muskariopemme entiseltä työnantajalta sieltä kielikylpypäiväkodista. Toinen kertoi antaneensa yhteystietoni entiselle pomolleen ja toinen (siis se pomo), kyseli olisinko kiinnostunut tulla katsastamaan paikka ja mahdollisesti töihin alkaen elokuusta. Kyllä.

Jotenkin siis asiat loksahtelevat paikoilleen ihan vain olemalla. Pitäkää nyt kuitenkin peukkuja.

***

Iloista vappua! 

lauantai 21. huhtikuuta 2012

kielisekamelskaa

Maalis-huhtikuussa kävimme Jiin kanssa kahdesti Tukholmassa risteillen. Ensimmäinen kerta oli yhdessä äitini kanssa ja toinen kahden vanhan (päiväkodista asti) ystävän sekä heidän lastensa kanssa. Täytyy todeta, että hieman on erilainen tunnelma laivalla kun joukossa on yksikin lapsi. Pallomeressä tuli vietettyä aikaa runsain mitoin :)

Mutta. Ruotsin kieli pitäisi olla jotenkin hallussa luettuani sitä kolmannelta luokalta alkaen. Ja olihan se ymmärryksen osalta, mutta kun oman suun avasi, oli puhe jotain ruotsin ja ranskan väliltä. Siis miten voi olla mahdollista, että kun ranskaa pitäisi puhua (tai edes ajatella), osaa kyllä puhua ruotsia, ja toisinpäin?!

Englanti on onneksi sen verran selkärangassa, että sitä ei tarvitse kaivella, takellella enintään. Mutta englanti pysyykin mukana, onhan joka maanantainen muskari englanniksi.

Englannille tuleekin taas kunnolla käyttöä, sillä huomenna lennämme Lontooseen IHAN KAHDEN Aan kanssa. Jii menee Vaarilaan hoitoon kokonaiseksi neljäksi yöksi. (Juu, tiedän että nyrkkisääntö on 'niin monta yötä kun on vuotta' eikä Jii ole vielä edes kolmea kun vasta kuukauden päästä, mutta kestän omat tunnontuskani ja tiedän lapsen voivan erinomaisesti yhden ylimääräisenkin yön.) Meille reissu onkin ensimmäinen kolmeen vuoteen ihan kahden. Muutama yksittäinen yö (laskettavissa yhdenkäden sormilla) on vietetty kyllä, mutta kotona. 

Eli hyvää reissua meille.

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

pula-aika

Jouluna kaupoista oli lopussa voi.
Tiistaina kävin lähikaupassa ostamassa jauhoja ja munia leipomuksiin, keskiviikoksi kun oli tulossa leikkikavereita äiteineen. Kananmunahyllyn alkupäässä oli suuri lappu, jossa pahoiteltiin Sateenkaarimunien olevan tilapäisesti toimitusvaikeuksien takia loppu. (No niitä en olisi ostanut muutenkaan.) Kun suuntasin katseeni loppuhyllyyn, se oli tyhjä. Etsin kaupantädin ja kysyin onko munahylly mahdollisesti muuttanut, johon täti vastasi kieltävästi. Kaikki kananmunat olivat loppu eikä tietoa koska tulisi lisää.

Kävelin viereiseen kauppaan, jossa sielläkin hyllyt ammottivat tyhjyyttään. Paitsi ylimmän hyllyn takanurkassa oli paketti munia. Yhdeksän kappaleen pakkaus Muumi-luomumunia!

Torstaina kävin sitten suuressa marketissa pääsiäisruokaostoksilla. Sielläkään ei normaaleja pakattuja munia ollut, mutta oli monen monta kennollista irtomunia. (En ostanut, sillä munista ostan vain luomua, eikä sitäpaitsi ollut tarvetta.)

Täytyy sanoa, ettei Ranskassa ikinä ollut mikään tuote näin loppu. Siis totaalisen loppu. Jos nyt joku voimerkki oli lopussa, ei voihylly ollut ikinä tyhjänä.

Palmusunnuntaina pulasta ei ollut tietoakaan, ainakaan trullien saamisissa.




Jii lähti ensimmäistä kertaa elämässään virpomaan naapurin tytön kanssa. Lapset pärjäsivät hienosti, onhan tyttö jo viittä vaille koululainen. Pikkuinen kori täyttyi yli äyräiden ja se piti käydä kahdesti tyhjentämässä.
Oli sovittu, että molemmat virpojat antavat vitsan, saaden siten myös molemmille palkan. Ja näin myös tekivät. Saalis jaettiin tasan ja kaikki 'parittomat' asiat sai tytön isoveli armollisesti (vaikka ei noitimiseen osallistunutkaan).


ps. palkkaa on vieläkin jäljellä vaikka solidaarinen Jii jakoi omistaan myös äidille ja isälle :)